Jos yrityksessä on kerrankin oltu todella kaukonäköisiä ja järjestelmällisiä, pikkujoulujen ajankohta on lyöty lukkoon jo ennen vappua, juhlapaikka varattu juhannuksena ja ruokalista vahvistettu syyskuun tienoilla. Puhumattakaan joululahjoista, jotka tietenkin on hoidettu kuntoon kesäloman aikana.

Eikö teillä olla vielä ihan tässä pisteessä? Luultavasti kaikki menee siitä huolimatta hyvin. Ennen kaikkia joulujärjestelyjä kannattaa kuitenkin tutustua pikkujoulujen ja joululahjojen vähennyskelpoisuuteen – tuntuuhan henkilökunnan muistaminen mukavammalta, jos kuluja voi samalla vähentää.

Yritämme vastata joihinkin kysymyksiin, jotka yleensä nousevat esiin joulun lähestyessä.

8 verovinkkiä jouluun🎁🎄

• Koko henkilöstön pikkujoulutilaisuus = vähennyskelpoinen tulo- ja arvonlisäverotuksessa, kunhan se on kohtuullinen ja tavanomainen.
• Pikkujoulutilaisuus koko henkilökunnalle ja puolisoille = vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa vain henkilökunnan osalta. Tuloverotuksen kannalta myös parempien puoliskojen kutsuminen voidaan katsoa kohtuulliseksi ja tavanomaiseksi, mutta varo liiallista avokätisyyttä.
• Yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden pikkujoulut = edustamista, joka ei ole vähennyskelpoista arvonlisäverotuksessa ja joka on vain puoliksi vähennyskelpoista tuloverotuksessa.
• Henkilökunnan joululahjat, enintään 100 euroa (sis. alv) henkilöä kohti = vähennyskelpoisia tuloverotuksessa mutta ei arvonlisäverotuksessa.
• Joululahjat yksittäisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille = edustamista, joka ei ole vähennyskelpoista arvonlisäverotuksessa ja joka on vain puoliksi vähennyskelpoista tuloverotuksessa.
• Alkoholia sisältävät joululahjat yhteistyökumppaneille ja asiakkaille = edustamista, joka ei ole vähennyskelpoista arvonlisäverotuksessa ja joka on vain puoliksi vähennyskelpoista tuloverotuksessa.
• Suurelle ryhmälle annettavat mainos- ja joululahjat, enintään 50 euroa (sis. alv) = yleensä vähennyskelpoisia arvonlisä- ja tuloverotuksessa.
• Joulubonus = aina palkkaa!

Henkilökunnalle voi hyvin järjestää (tavanomaiset ja kohtuulliset) pikkujoulut

Henkilöstöjuhlia pidetään yleensä osana normaalia liiketoimintaa, jos koko henkilökunta (tai ainakin koko osasto tai yksikkö) on kutsuttu ja jos yritys on sopinut tilaisuuden ajankohdan ja paikan. Lisäksi henkilökuntaetujen on oltava tavanomaisia ja kohtuullisia, joten sikajuhlat Mallorcalla on parempi unohtaa.

Pikkujoulujen kustannukset, kuten juhlapaikan vuokraus, ruoka- ja juomatarjoilu, ohjelma sekä yhteiset kuljetukset juhlapaikalle ja takaisin, ovat yleensä vähennyskelpoisia sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa.

Verottaja ei katso hyvällä henkilöstöjuhlia joka pikkulauantai ja perjantai – siinä eivät tavanomaisuus ja kohtuullisuus täyty – mutta kolmet tai neljät juhlat vuodessa ovat yleensä verokarhunkin mielestä kohtuullinen määrä. On siis täysin hyväksyttävää kutsua henkilökunta pikkujouluihin, kevätjuhliin ja kesälomien jälkeisiin kick-offeihin, kun yrityksellä menee hyvin!

Jos yrityksellä on mennyt vuoden aikana todella hyvin, henkilökuntaa voi kiittää kutsumalla myös paremmat puoliskot pikkujouluihin. Sekin on siis sallittua, mutta koska puolisoja ei voi pitää henkilökuntana, kaikkea arvonlisäveroa ei saa vähentää ja on mietittävä tarkemmin, mikä on kohtuullisuuden rajoissa. Vanha kirjanpitäjävitsi kuuluukin: Paras avec on konjakki tai likööri! (Jos juhlissa on vain henkilökuntaa, alkoholi on vähennyskelpoista, mutta jos myös henkilökunnan puolisot on kutsuttu, tilanne voi olla hankalampi.)

Yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kutsumista pikkujouluihin kutsutaan edustamiseksi. Edustusjuhlatkin voivat olla hauskoja, mutta tuloverotuksen kannalta ne ovat vain puoliksi yhtä hauskoja kuin henkilöstöjuhlat – ja arvonlisäverotuksen kannalta ne eivät ole hauskoja ollenkaan. Toisin sanoen edustusmenoista ei voi vähentää arvonlisäveroa, ja vain puolet menoista voidaan vähentää tuloverotuksessa. Lisäksi kutsutuista on pidettävä kirjaa siltä varalta, että verottaja haluaa selvittää, oliko osallistujien kutsuminen aidosti perusteltua.

Jos verottaja saisi päättää, pukinkontissa olisi mieluiten fyysinen esine

Henkilöstöjuhlien kohdalla voi olla vaikea määritellä, mikä on tavanomaista ja kohtuullista, mutta henkilökunnalle annettavien joululahjojen osalta se on helpompaa. Verottaja on ystävällisesti päättänyt, että kohtuullinen summa käytettäväksi lahjaan on 100 euroa, ei yhtään sen enempää! Lisäksi verottaja täsmentää, että joululahjan pitäisi olla esine, ei rahaa tai lahjakortti. Lahjakortin voi rajata koskemaan muutamaa tuotetta: jos kauppaketjun lahjakortin saaja voi kuitenkin valita vain joulukinkun, tofun tai kalan väliltä, tällaisenkin lahjakortin voi antaa.

Kunhan lahja on tavanomainen ja kohtuullinen, yritys voi vähentää sen tuloverotuksessa, mutta arvonlisäveroa ei saa vähentää.

Joululahjat esimerkiksi asiakkaalle, kirjanpitäjälle tai tilintarkastajalle katsotaan yleensä edustamiseksi. Silloin palaamme taas siihen, että niiden osalta tuloverotuksessa voi vähentää vain puolet eikä arvonlisäveroa voi vähentää lainkaan.

Jos joululahjaan puolestaan painatetaan yrityksen logo, sen arvo on alle 50 euroa arvonlisäveroineen ja sitä jaetaan ympäriinsä, lahjaa voi kutsua mainoslahjaksi. Verottajan mielestä tällainen lahja on varsin kohtuullinen – ainakin niin kauan kuin lahja ei sisällä alkoholia. Ja jos yrityksesi myy tai valmistaa alkoholia, jopa alkoholia sisältävä lahja voidaan katsoa mainoslahjaksi, kunhan se ei ole liian kallis. Muutoin alkoholilahjat luetaan aina edustamiseksi. Kohtuullinen mainoslahja on vähennyskelpoinen sekä arvonlisäverotuksessa että tuloverotuksessa.

Joulubonus merkitsee lisää rahaa sekä henkilökunnalle että Verohallinnolle

Henkilökunnalle annettava joulubonus on aina palkkaa – siitä ei ole epäilystäkään! Henkilökunta arvostaa kyllä joulubonuksia, vaikka niistä joutuukin maksamaan veroa.